Sailing on Whitsundays

Ahoy ja terveisiä Airlie Beachilta!

Palailin eilen sunnuntaina tänne Airlie Beachille viikonlopun yli kestäneeltä kolmen päivän purjehdusreissulta ja ajattelimpa kertoa vähän tarkempaa kertomusta kaikesta, mitä reissun aikana tapahtui!

Perjantai-aamuna klo 9 meidän reilu 20 henkinen ryhmä + kolmen hengen miehistö pakkautui Apollo -nimiseen purjehdusveneeseen paikallisessa satamassa. Tuo Apollo on kuulemma ihan "oikea" ja kilpakäytössä oleva purjehdusvene kera keittiön, kahden WC:n ja suihkun (suihkuksi niitä kutsuttiin, mutta sanotaanko näin, että nämä suihkut olivat mallia lavuaari + käsisuihku:D ) sekä nukkumatilat meille kaikille.

Apollo

Miehostö koostui kolmesta nuoresta, ehkä noin 25-vuotiaasta, erittäin huumorintajuisesta miehestä; sukellusohjaajasta, skipperistä (ruorimies?) ja purjehtijatataiturista/kokista. Meitä viihdytettiin koko matkan ajan erinäisin vitsien ja hyvän musiikin kera, joka soi veneellä aamusta iltaan! Saatiin nähdä myös hupaisan hauskoja tanssi- ja lauluesityksiä, eikä naurulta voinut välttyä!

Ensimmäisenä kohteena perjantaina oli Hook Island, jonne matkustimme muutaman tunnin ajan aikomuksenamme sukeltaa ja snorklata. Saimme hyvän perehdytyksen sukelluslaitteisiin ja niiden käyttöön, omalla kohdallani opit olivat vielä tuoreessa muistissa edelliseltä sukellusreissulta! Enää sukeltaminen ei jännittänyt niin paljoa, kun tiesi mitä pitää tehdä. Ja en voi tarpeeksi kehua, kuinka mielenkiintoista se taas oli! Paljon erivärisiä ja -kokoisia kaloja, koralleja ja simpukoita, mieletöntä!

Merellä oli liikennettä



   

       Tuolla veneellä kuljimme aina saarien ja laivan välillä

         

Ylläolevassa kuvassa olen menossa snorklailemaan itsenäisesti rantaan ja vähän harmittaa, ettei minulla ollut vedenkestävää kameraa mukana... Näimme nimittäin muutaman muun snorklaajan kanssa noin metrin mittaisen, valtavan sinisen kalan, joka uiskenteli parin metrin syvyydessä vedenpinnan alla! Utelias kala pyöri meidän lähellä ja hetken sitä jahdattuani pystyin koskettamaankin sitä!

Kyseisellä rannalla aika kului nopeaan sukellellessa, snorklaillessa, aurinkoa ottaessa ja rannalle huuhtoutuneita korallinpaloja tutkiessa.

Auringonlaskut merellä olivat aika upeita!

Seuraavana aamuna herätys oli jo puoli seitsemän aikaan aamulla, siksi että ehtisimme tekemään mahdollisimman paljon päivän aikana ja ettei lämpötila ehtisi nousta liikaa puoleen päivään mennessä, koska suuntana oli Whitehaven beach! Whitehaven beach on noin 8 kilometrin (tarkkaa lukua en muista) pituinen hiekkaranta turkoosinsinisine vesineen. Meidät jätettiin saaren toiselle puolelle ja matkasimme rannalle saaren halki vievää polkua pitkin, jonka varrella kasvoi vaikka minkälaisia erilaisia, trooppisemman ilmaston kasveja.

Tuosta pienestä poukamasta lähdimme kävelemään saaren halki rannalle

Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että ranta oli upea! Hiekka oli ihan silkkistä; ei siinä olevia hiekanmuruja pystynyt melkein lainkaan erottelemaan! Muutaman tunnin vietimme tuolla aurinkoa ottaen ja ympäristöä ihmetellen, pelasimpa myös ensimmäisen kerran elämässäni vähän krikettiäkin!

Whitehaven beachilta jatkoimme matkaa seuraavaan sukelluskohteeseemme, joka oli naapurisaarella. Tässä sukelluskohteessa pääsin sukeltamaan syvemmälle, mitä koskaan aiemmin, jännittävää! Kaloja oli paljon tässäkin kohteessa, mutta monipuolisemmin erilaisia kaloja oli kuitenkin sukelluskohteissa, joissa kävimme ollessani Cairnsissa. Tämän uskon johtuvan ihan yksinkertaisesti siitä, että Whitsunday islands -saaret ovat yksi Australian suosituimmista turistikohteista, toisinkuin ne Cairnsin sukelluskohteet, jotka olivat ainoastaan käyttämäni sukellusfirman käytössä. Kaikesta huolimatta, on se vaan niin hienoa olla veden alla ajan kanssa ja tutkia ympäristöä!

Sunnuntaina aikaisen aamun valjetessa matkasimme viimeiseen kohteeseemme, joka oli läheinen "kilpikonnasaari". Tämän saaren rannalla ja ympärillä uiskenteli paljon isoja kilpikonnia, jotka näyttäytyivät meille aika ajoittain uiskentelemalla aivan veden pinnalla ja nostamalla päänsä vedestä. Osa porukasta snorklaili rannan tuntumassa etsien kilpikonnia, itselläni se oli myös aikomuksena, mutta pilvinen sää ja kova tuuli eivät houkutelleet ollenkaan mereen uimaan... Pyyhkeeseen kääriytyneenä ja rannalla istuskellen keskityin vaan katselemaan muiden riemunkiljahduksia aina kilpikonnan löytäessään "It's a turtle, hey guys, a turtle! it's Huge!". Huutoa seurasi aina kilpajuoksu huutajan likelle ja epämääräinen raajoista, räpylöistä ja snorkkeleista koostuva sekamelska ja veden läiskintä. Nuo kilpikonnat olivat oikeasti todella isoja; ne kaksi mitkä minäkin laivasta näin, olivat varmaan liki metrin mittaisia!

Matkalla takaisin Airlie Beachille saimme kokea ihan oikeaa purjehtimista! Purjeet nostettiin oikeaoppisesti meidän matkustajien voimin. Laiva kulki ihan kallellaan meidän istuessa korkeammalla puolella nautten vauhdin hurmasta, kokemus tämäkin:) oli aika jännittävää!

Kilpikonnasaari



Omaa ranta-aktiviteettiani



Siinäpä se, tiivistetyssä muodossa! Keskiviikkona loppuu minun hostellivaraus tässä hostellissa, missä nyt olen eikä minulla ole minkäänlaista käsitystä minne seuraavaksi lähden... Ja voi tätä stressin määrää!! Päätösten teko on aina yhtä vaikeaa...
Näkemisiin!