Koillisrannikolla Cairnsissa

Rannikolla ollaan! Saavuin sisamaasta tanne Australian koillisrannikolle kaksi paivaa sitten eli keskiviikkona. Cairns on kiva rantakaupunki, kiva ajanviettopaikka, jota ihmiset kayttavat lahinna lahtopaikkana upeille retkille esimerkiksi Great Barrier Reefille tai lahisaarille. Itse kuitenkin oon viihtynyt taalla tosi hyvin huolimatta siita, etta lahirannalla ei voi uida, kuitenkin ihan rantakadun tuntumassa on yleinen laguuni, eli iso uima-allas alue.

Sitten paa-aiheeseen: Mina kavin sukeltamassa Great Barrier Reefilla! Varasin  retkea edeltavana iltana purjehdus/snorklaus/laitesukellus reissun paikalliselta matkanjarjestajalta (joita talla on loputtomasti...) Torstai aamuna klo 8 katamaraani tyylinen alus starttasi riuttaterminaalista Cairnsin satamasta mukanaan noin 30henkilon kokoinen joukko. Menomatka ensimmaiselle riutalle ja samalla ensimmaiselle sukelluskohteelle vei noin kaksi tuntia, jonka aikana saimme nauttia taysin siemauksin auringosta ja pilvettomasta taivaasta loikoillen seka aurinkoa ottaen laivan kannella. Meidat jaettiin sukellusryhmiin ja ryhmalle kerrallaan esteltiin sukellusvarusteet ja naytettiin miten ne toimivat. Pakko tahan valiin mainita, etta minahan olen kaynyt pienena Norppakurssi -nimisessa sukelluskoulussa ja hahaa! Eivatpa menneet norppaopit hukkaan, koska osasin jo muunmuassa tyhjenta maskin vedesta tarvittaessa ja tasata paineet korvista!:D Melkein ammattilaisnorppa siis..dfgf.

Paastyamme perille ensimmaiseen sukelluskohteeseen, joka siis oli tuollainen hiekkasarkka keskella koralliriuttoja, meille puettiin sukellusvermeet ylle ja kuivaharjoittelimme viela perusjuttuja veneessa. Kohta kavi komento siirtya veteen, joka ei kaynytkaan niin helposti, happitankki selassa en meinannut paasta penkista ylos, saati kavelemaan eteenpain, tuolta tuntuis varmaan olla kolmosia odottava kilpikonna. Vedessa harjoittelimme hengitysta viela veneen perassa koydesta kiinni pitaen ja voin sanoa, etta aluksi oli kylla tosi vaikeaa luottaa siihen, etta kylla sita happea sielta tankista tulee, jos vaan itse muistaa hengittaa. Lahdimme viiden hengen kasikynkkaketjussa liikkeelle, opas tietysti keskimmaisena ohjaamassa ja tarvittaessa auttamassa. Sukelsimme noin puoli tuntia 6m syvyydessa ja voi etta miten UPEAA! On niin surrealistinen tunne vain olla ja hengittaa veden alla! Pinnan alla on ihan erilainen maailma jattimaisine simpukoineen, meritahtineen, varikkaine koralleineen ja mita kummallisimpine kaloineen! Korallit olivat niin kauniita ja tapasinpas myos itse Nemon ja muutamia sen kamuja:) Muutama muu oli myos nahnyt kilpikonnan ja hain!

Seuraavalle riutalle piti matkata laivalla noin puoli tuntia ja siella alkoikin sitten snorklaaminen! Snorklailin itsenaisesti muiden joukossa veneen ymparilla ja oli siella vaan niin kaunista!

Takaisintulomatkalla laivan henkilokunta naytti meille hulvattoman hauskoja taikatempuja ja kertoili vitseja, saimme myos kuulla pienta tietopakettia koralleista, kaloista ja meresta seka lisaksi nautimme tietysti myos auringosta! Allekirjoittanutkin ehti jo riemuita, ettei palanut kyseisella reissulla ollenkaan. Kuitenkin tana aamuna herattyani katsoin itseani peilista ja naky oli aika... ehmm... punainen sanotaanko nain. Kauniit ravunpunaiset rajat menee kasivarsissa ja koko ylavartalo helottaa punaisena, hupsis.

Huomenna lahden bussilla liikkeelle taalta Cairnsista kohteeseen X. En ole viela paattanyt seuraavaa kohdetta, mutta kuitenkin suunnilleen parin tunnin ajomatkan paahan itarannikkoa alaspain. Jaa nahtavaksi minne paadyn:)

Heipodei!